VUONTISJÄRVEN KYLÄ

Vuontisjärven kylä sijaitsee Suomen "solisluussa", Enontekiön kunnassa , kuntakeskuksesta Hetasta 17 km itään, Vuontisjärven rannalla, mihin laskee Ounasjoen merkittävin sivujoki Pöyrisjoki.

Vuontisjärven naapurikylinä ovat Peltovuoma idässä ja Hetta lännessä. Kylän lähellä virtaa monia jokia, kuten Vuontisjoki, Pöyrisjoki ja Markkajoki. Kylän lähialueella on myös muita merkittäviä jokia mm. Käkkälö- ja Ounasjoki.

Keskeinen sijainti kalottialueella on ollut tärkeää kylän säilymiselle, sillä menneinä vuosisatoina ja -kymmeninä kylän vahva luontaiselinkeinoihin painottunut elämä on saanut markkina-alueensa sekä Ruotsista että Norjasta. Vuontisjärven kylä on kautta aikojen ollut tyypillistä enontekiöläistä luontaistalousaluetta. Karjanhoidon lisäksi kylässä on harjoitettu kalastusta ja talvisin riekonpyyntiä, jolle kylän pohjoispuolella alkavat erämaat tarjoavat edelleenkin hyvät puitteet. Kylän laitamilla on porotiloja, jotka kertovat poronhoidon merkityksestä.

Kylän ruokakunnista monet saavat edelleen toimeentulonsa maa-, metsä-, luontais- ja porotaloudesta. Elinkeinovalikoima on laajentunut 2000-luvulla niin, että kylään on perustettu lähivuosien aikana 4 eri alan yritystä . Kylässä on  yritystoimintaa mm. matkailuyrityksiä, taksi, puuseppäverstas, konekorjaamo/safariyritys, luonnontuoteyritys. Vuontisjärven kylässä on myös maanviljelystiloja. Esim. yksi Suomen vanhimmista yhteisnavetoista sijaitsee Vuontisjärvellä. Se on perustettu 1970-luvulla. Monet kyläläisistä käyvät myös kuntakeskuksessa töissä.

Maisemallisesti kylä on erittäin kaunis ja viihtyisä asuinympäristö, jota hallitsevat hoidetut peltoaukeat. Tunturijonot kehystävät laaksomaista kylämaisemaa. Vuontisjärvi rajaa kylän länsiosaa. Vuontisjärven kylämaisemaa hallitsee Hetasta päin tultaessa komea Hietamella, dyyni, jonka päällä on 2 mäntyä. Vuontisjärven kylä on asutettu vuonna 1734. Asuttuja talouksia kylässä on 53 ja vakituisia asukkaita 118.

Lapin sota tuhosi Vuontisjärven kylän kokonaan, joten vanhaa rakennuskantaa ei ole enää jäljellä. Kylä muodostuu sodanjälkeisten puolitoistakerroksisten talojen pihapiireistä ja niiden väliin jäävistä hoidetuista viljelysaukeista. Osa nykyisistä tiloista sijaitsee entisen järven pohjalla. Uusi, matala rakentaminen on sijoittunut metsäsarakkeisiin tai vanhojen pihapiirien yhteyteen, joten kyläkuva on säilynyt yhtenäisenä. Asutus on helminauhamaista,  joskin keskellä kylää, alkuperäisellä kyläalueella rakennukset ovat tiheämmässä.

Asunnot ovat hyväkuntoisia omakotitaloja. Poro- ja luontaistiloja on rakennettu useita. Lisäksi kylän läheisyydessä on paljon loma-asutusta, joka vilkastuttaa kylän toimintaa kesällä ja lomien aikana.

Avoimesta kylästä on upeat näkymät Ounas-Pallas -tuntureille. Huolimatta suhteellisen nuoresta rakennuskannasta on Vuontisjärvellä ollut asutusta jo pitkään. Peurankuopat Kurkkio- ja Ylirovalla viittaavat kivikautisiin pyyntitapoihin. Kylästä on myös löydetty vanhoja lappalaisten asuinpaikkoja.

Vuontisjärvi tuli tunnetuksi "Rovan Nikun" ansiosta vuonna 1861. Kyseinen Niku päätti kaivaa järven alapuolella oleville niityilleen ojan, koska jänkä ei tuottanut samalla tavalla heinää kuin joenvarsiniityt. Teko epäonnistui, koska järven vesi näin saatuaan uuden lasku-uoman murtautui valloilleen ja Vuontisjärven pinta laski yli kuusi metriä. Vesi vei mennessään paljon hiekkamaata sekä useita niittylatoja ja ikihonkia. Tapahtuma puhutti kyläläisiä pitkään ja oli suuri menetys kalastuksesta ja viljelystä elävälle kylälle. Rowan Nikun järvenlaskun on taltioinut Samuli Paulaharju kirjaan Wanhaa Lappia ja Peräpohjolaa.

Kylän rakennuskanta lisääntyi 1970-luvun lopulta 1980-luvulle, kun monet paluumuuttajat Ruotsista ja Etelä-Suomesta muuttivat kylään ja rakensivat omakotitaloja. Myös porotiloja rakennettiin kylään useita samalla vuosikymmenellä. Kylän asukasluku oli parhaimmillaan yli 200 henkilöä. 1990-luvun lama ja muuttoaalto alkoi viedä nuorta väkeä kylältä 1990-luvun lopulla. Nuorisosta suurin osa muutti opiskelemaan muualle, eivätkä he ole palanneet takaisin. Kylän onneksi voi sanoa sen, että muualle muuttaneet nuoret eivät ole hylänneet kotikyläänsä, vaan he tulevat lomillaan käymään kylässä. Useat ovat niin ahkeria, että tulevat joka kerta, kun kylässä on joku tapahtuma tai tilaisuus.

Kyläkoulu lakkautettiin, posti ja kauppa loppuivat 1990-luvun loppupuolella. 2000-luvulla kylä alkoi kuitenkin elpyä. Kylän nuoret aikuistuivat, perustivat perheitä ja alkoivat rakentaa asuinrakennuksia perheilleen. Uusi kauppakin saatiin kylään 4 vuodeksi. 2000-luvulla kylään on rakennettu tai peruskorjattu lähes 10 rakennusta, joiden asukkaat ovat nuoria ja keski-ikäisiä perheellisiä. Kylän lapsiluku on kasvanut 2000-luvulla niin, että kylässä on alle 10-vuotiaita kymmenkunta